Australialainen kirjailija Bronnie Ware työskenteli saattohoidon piirissä palliatiivisena hoitajana. Kirjassaan Top Five Regrets of The Dying hän kuvaa keskusteluita, joita hän kävi kohta kuolevien potilaidensa kanssa. Hän kertoo niistä asioista, tekemisistä ja tekemättä jättämisistä joita elämänsä loppusuoralla olevat henkilöt katuivat elämässään.
Viisi yleisintä katumuksen aihetta olivat:
- Olisipa minulla ollut rohkeutta elää itseni näköistä elämää, eikä elämää jonka elin muiden odotuksia noudattaen
- Olisinpa työskennellyt vähemmän
- Olisipa minulla ollut rohkeutta näyttää tunteitani
- Olisinpa pitänyt paremmin yhteyttä ystäviini.
- Olisinpa antanut itseni olla onnellisempi
Harvalle tulee yllätyksenä, että kuoleva henkilö katuu työhön käyttämänsä ajan paljoutta tai läheisten ihmissuhteiden laiminlyöntiä. Mielestäni huomionarvoisinta on se, että ei ole antanut itselleen lupaa olla onnellinen tai ei ole elänyt oman itsensä näköistä elämää.
Miksi emme anna itsellemme mahdollisuutta olla onnellinen tai elä omannäköistä elämää? Vastaus kumpaankin kysymykseen on se, että emme välillä pysähdy miettimään sitä mitä me oikeasti haluamme elämältä tai sitä, että mitkä asiat tekevät meidät onnelliseksi.
Oletko sinä oman elämäsi aktiivinen suunnittelija ja toteuttaja, vai oletko ennemminkin oman elämäsi sivustaseuraaja?
