Onnellisuuden kolme myyttiä

Meistä jokainen haluaisi olla onnellinen. Meillä jokaisella on olemassa haaveita, unelmia ja tavoitteita. Haaveilemme intohimoisesta ja rakkauden täyttämästä parisuhteesta, paremmasta ja merkityksellisemmästä työstä, suuremmasta talosta, kalliimmasta autosta tai vaikkapa paremmasta palkasta, hoikemmasta olemuksesta tai uudesta parisuhteesta.

Tavoitellessamme onnellisuutta sotkeudumme helposti kolmeen myyttiin onnellisuuden saavuttamiseksi.

Ensimmäinen myytti on se, että onnellisuus on jotain mikä pitää ansaita tai saavuttaa. Me elämme hyvin suorituskeskeisessä ja tavoitteellisessa yhteiskunnassa. Siksi on luonnollista, että olemme omaksuneet ajatuksen, että onnellisuus pitäisi ansaita jollain tavalla. Ajattelemme, että kunhan saan jonkin tehtävän valmiiksi, pudotettua painoa, hankittua palkankorotuksen, löydän uuden parisuhteen tai saan uuden työpaikan – sitten voin olla onnellinen. Meille on syntynyt ajatus, että meidän tulee saavuttaa jotain, jotta voisimme olla onnellisia. Saavutukset itsessään eivät ole pidempiaikaisen onnellisuuden taustalla. Ajatellessamme, että voimme olla onnellisia vasta kun olemme saavuttaneet jotain, elämme tietyn tyyppistä sitkun -elämää. Emme osaa nauttia ja elää tässä hetkessä, vaan fokuksemme on tulevaisuudessa. Todellisuudessa, jos emme osaa olla onnellisia jo tänään, emme tule olemaan sitä myöskään sitten kun saavutamme tavoitteemme.

Toinen myytti on se, että on olemassa jokin pikaratkaisu jonka avulla voimme löytää onnellisuuden. Toinen tämän päivän yhteiskuntaa kuvaava piirre on pyrkimys erilaisiin pikaratkaisuihin. Ajattelemme, että onni tai onnellisuus olisivat asioita, joita meidän tulee etsiä. Kuvittelemme, että voimme löytää jonkin pikaratkaisun, joka auttaa tekemään meistä onnellisen.

Kolmas myytti on se, että joku toinen on vastuussa onnellisuudestamme. Kukaan muu ei voi tehdä meitä onnellisiksi, vaan meidän tulee itse ottaa vastuu omasta onnellisuudestamme. Eli meidän onnellisuutemme ei ole riippuvaista siitä mitä meidän puolisomme, lapsemme, pomomme tai kollegamme tekevät tai jättävät tekemättä. Sinä ja minä, olemme ihan itse vastuussa omasta onnellisuudestamme.