Maarit Lassander: Rahaviisaus

Kirjan keskeinen käsite on taloudellinen hyvinvointi. Objektiivisesti ajateltuna, taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa riittävää tulotasoa. Se voi yhtälailla tarkoittaa omaa kokemusta omasta taloudesta ja raharesurssien riittävyydestä. Eli se tarkoittaa sitä, että meillä on kokemus oman talouden olevan hallinnassamme, tilanteemme on turvallinen ja rahat riittävät asioihin joihin niiden haluamme riittävän.

Tunteilla on valtava merkitys talouden hallinnassa ja talouteen liittyvien päätösten teossa. Tunteet voivat olla avuksi tai haitaksi ja siksi niitä on hyvä oppia tunnistamaan. Rahan herättämät negatiiviset tunteet kuten häpeä ja ahdistuneisuus johtavat usein oman talouden hallinnan välttelyyn. Tämä saattaa aiheuttaa noidankehän joka itsessään vahvistaa itseään jollei sitä onnistuta katkaisemaan

Raha on yhteinen asia. Kun siihen kiinnittää huomiota, se antaa mahdollisuuden edistää yhteistä hyvää. Tasa-arvoinen ja riittävän toimeentulon turvaava yhteiskunta on meidän kaikkien etumme.

Osa 1 Elämän mittainen suhde rahaan

Raha määrittää jollain tavalla meidän kaikkien arkisia valintojamme, mutta se vaikuttaa syvästi myös siihen mitä ajattelemme itsestämme ja kyvystämme tulla toimeen. Raha vaikuttaa ihmissuhteisiimme, kokemukseen elämän merkityksellisyydestä, onnellisuuteen ja kykyyn tehdä tulevaisuutta rakentavia päätöksiä.

Kaikilla meillä on oma rahatarinamme, omat yksilölliset lähtökohdat, perimä, temperamentti, kasvatus ja kokemus, mutta ne eivät ole lopullinen ja ainoa totuus jossa voimme elää. Kun osaamme tunnistaan oman tarinamme ja mitkä asiat ovat siihen vaikuttaneet, voimme tietoisuutemme kautta muuttaa tarinaamme tulevaisuuteen miettimällä kuka minä olen, mitä minä haluan ja minkä takia.

Ajatus siitä, että meidän heikko taloudellinen tilanteemme on yksin seurausta meidän omista huonoista valinnoista sekä virheistä, tarkoittaa meidän olevan huonoja rahan kanssa emmekä osaa pitää kunnolla huolta omasta taloudestamme ja itsestämme. Jotta saamme tilanteen muutettua, tarvitsemme uskoa itseemme, voimia sekä uskoa tulevaan. Meidän tulee uskoa, että me voimme vaikuttaa asioihin ja muuttaa omaa tilannettamme.

Suomessa ei ole absoluuttista köyhyyttä (tulot alle 1,90/pv), mutta psykologinen köyhyys tarkoittaa vertailua siihen millaiset tulot muilla lähipiirin ja oman yhteisön ihmisillä on. Eli jos koemme omien tulojemme olevan heikommat kuin ympäristössämme olevilla, saatamme kokea huonommuutta. Tämä saattaa toki vaikuttaa myös toisin päin, eli muiden esimerkki kannustaa meitä kehittämään itseämme ja tulojamme.

Ihmiselle on luontaista pyrkiä tyydyttämään tarpeita ja hakeutua miellyttävien kokemusten äärelle. Joskus voi kyse on kuitenkin vain ajatustemme siirtämisestä kurjuuden keskellä vaikkapa uusiin vaatteisiin tms positiivisen kokemuksen antavaan asiaan.

Osa 2 Onni ja vauraus

Jenkkiläinen professori Sonja Lubomirsky päätteli tutkimuksissaan, että ihmisen perimä määrittää 50% hänen onnellisuudestaan, 10% tulee ympäristöstä ja 40%:iin hän voi vaikuttaa omalla toiminnallaan itse. Siksi ajatus siitä, että ulkoiset tekijät tai olosuhteet tekisivät meidät onnelliseksi (olen sitten onnellinen kun saan ostettua itselleni sen talon tms), ei kanna kauas vaan totumme hyvin nopeasti tuon tyyppisiin asioihin ja onnellisuuden taso palaa normaaliksi varsin nopeasti. Tätä voidaan kutsua myös onnellisuuden oravanpyöräksi, eli tarvitsemme aina vaan uusia asioita tuomaan meille mielihyvää.

Onnellisuutta voi harjoittaa tietoisella läsnäololla, etsimällä ainutkertaisuutta ja vahvistamalla kiitollisuutta. Hyvän elämän salaisuus: Kokemus elämän merkityksellisyydestä, toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteen ja sitoutunut omien arvojen mukainen toiminta.

Samalla tavalla kuin köyhyydenkin kanssa, tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseemme riippuu siitä millaiseen olemme tottuneet sekä siihen millainen on taloudellinen todellisuus ympärillämme.

Tavoitteiden asettaminen ja niitä kohti pyrkiminen tuovat tarkoituksen tunnetta elämään. Jos taloudellinen menestys on ihmisen tavoitteiden mukaista, se voi olla palkitsevaa.

Osa 3 Tarpeet ja toiveet

Perustarpeiden tyydyttäminen on tärkeää, mutta sen jälkeen raha menettää merkitystään. Raha lisää valinnanvapautta mutta vain tiettyyn rajaan saakka. Jos jäämme odottamaan, että raha ratkaisee ongelmamme, jäämme helposti tuohon kuvitelmaan jumiin emmekä saa oikeasti ratkaistua asioitamme.

Filosofi John Armstrongin tarveajattelu joka perustuu Masolw´n tarvehierarkiaan:

• Alemman tason tarpeet = Perustarpeet selviytymiseen kuten ruoka, asunto jne.
• Keskitason tarpeet = Vertailevan sosiaalisen elämän tarpeet kuten materia
• Korkeamman tason tarpeet = Sisäisen motivaation tarpeet kuten itsensä kehittäminen ja toteuttaminen

Kun alemman tason tarpeet ovat tyydytetty, rahalla on helppo hankkia keskitason tarpeita vastaavia hyödykkeitä joiden tarkoituksena on saada meidät näyttämään hyvältä muiden silmissä. Niiden antama hyötyarvo ja tyydytys ovat kuitenkin hyvin lyhytaikaisia ja niiden tilalle tulee aina uusia tarpeita. Jos siis tavoitellaan taloudellista ja inhimillistä hyvinvointia, kannattaa keskitason tarpeet jättää vähemmälle ja niiden sijaan keskittyä korkeimman tason tarpeisiin. Parhaimmillaan korkeamman tason tarpeiden täyttyminen luo arvoa tavalla joka ei liity rahaan, mutta raha voi olla silti hyödyllinen väline niiden saavuttamisessa.

Rahan ja terveyden suhde:

• Raha mahdollistaa maksullisten terveyspalvelujen käytön
• Rahavaikeudet aiheuttavat kroonista stressiä joka lisää sairastumisen riskiä
• Liikunta, laadukas terveellinen ruokavalio sekä hyvä työn ja vapaa-ajan tasapaino ovat helpommin saavutettavissa jos käytössä on rahaa
• Jos fyysiset tai psyykkiset terveysongelmat rajoittavat opiskelua tai työskentelyä, ne saattavat vaikuttaa talouteen

Osa 4 Työ ja sen hedelmät

Millainen ihminen on menestynyt? Monesti taloudellisesti menestyneeseen ihmiseen liitetään stereotyyppisesti erilaisia ominaisuuksia, kuten tahdonvoima, säästäväisyys, harkintakyky, päättäväisyys, johtamistaidot ja itsevarmuus. Samalla tavalla vastakkaiset piirteet liitetään taloudellisesti epäonnistuneeseen henkilöön.

Omat uskomuksemme taloudellisesta menestyksestä muokkaavat omia mahdollisuuksiamme. Omat mielikuvamme vaikuttavat siihen miten toimimme arjessa. Jos meidän omakuvamme ei vastaa ihannekuvaamme taloudellisesti menestyneestä ihmisestä, saatamme ajatella, että meille itsellemme taloudellinen menestys on mahdotonta.

Taloudellisen menestyksen avulla voimme nostaa omaa statustamme. Mutta mitä jos taloudellinen menestys ei tarkoittaisikaan korkeaa statusta vaan menestys olisi esimerkiksi vähemmän stressiä, vähemmän työtunteja, vähemmän velkaa ja vähemmän huolta omistamisesta.

Jos haluamme, että työmme tuntuu merkitykselliseltä, silloin meidän tulisi tehdä työtä jonka koemme sopivan itsellemme, jonka tekemiselle on tarvetta ja jonka avulla voimme osallistua yhteisön toimintaan.

Millä keinoilla voi parantaa taloudellista turvallisuutta:

• Keskity tulevaisuuden tunteisiin (eli ei nopeata tarpeiden tyydytystä vaan ajatellaan ennemmin tulevaisuutta)
• Tee ”mitä jos” suunnitelma
• Tunnista mitkä asiat saavat sinut lipeämään
• Suhtaudu tulevaisuuteen avoimesti
• Kiitollisuuspäiväkirja
• Säästä enemmän huomenna
• Tee säästämisestä julkista
• Yleiset taloustaidot

Osa 5 Raha on yhteinen asia

Rahaa käytetään pönkittämään omaa statustamme. Mitä tärkeämpää meille on osoittaa omaa arvoamme varallisuuden kautta, sitä enemmän meidän pitää pyrkiä ansaitsemaan jotta pysymme naapureiden edellä kilpavarustelussa. Jos oma asema yhteiskunnassa perustuu ulkoisiin ja materialistisiin tekijöihin, sitä enemmän lisääntyy paine pärjätä paremmin ja luoda parempi ensivaikutelma. Kun elämä keskittyy statuksen säilyttämiseen, työhön ja sen rahalliseen arvoon, se uuvuttaa. Rahaongelmat ja taloudellinen epätasa-arvo lisäävät tunnetta, että elämään ei voi vaikuttaa. Tuolloin epävarmuus lisääntyy ja luottamus yhteiskuntaan heikkenee.

Millainen taloudellinen todellisuus on sitten ihmiselle hyväksi? Tasapaino löytyy kohtuudesta. Suurin osa ihmisistä voi hyvin kun on riittävät tulot ja talous on turvattu tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Rahahäpeä on kokemus siitä, että rahan tai omistamisen puute tekee meistä arvottomia tai toisenlaisia kuin muut. Erityisesti peitellään keskiluokkaista köyhyyttä jossa kyse ei ole niinkään tulojen pienuudesta vaan syystä tai toisesta johtuvasta menojen suuruudesta. Sisäinen häpeä on tunnetta, että ei pärjää eikä osaa huolehtia itsestään tai raha-asioistaan. Ulkoinen häpeä liittyy siihen millaisen tunteen rahan puute tai tiukka talous saa aikaan ympäristössä. Eli mitä muut ajattelevat minusta ja tilanteestani.

Muuttuvassa maailmassa taloudellinen turvallisuus on tärkeä selviytymiskeino, sillä jos on taloudellisesti turvassa voi hengähtää hetkisen ja suojautua jatkuvalta myllerrykseltä. Vaikka taloudellinen optimismi ei ole aina perusteltua, auttaa se meitä olemaan kiinnostuneita tulevaisuudesta ja suunnittelemaan sitä etukäteen.

Osa 6 Tietoinen talouden hallinta

Kirjan kuudennessa osassa on lukuisia harjoituksia joilla voit selvittää menneisyydestäsi tunteisiin jäänyttä negatiivista tilannetta rahan kanssa, omia arvojasi, omaa suhtautumistasi rahaan ja raha-asioiden hoitamiseen.

Kun pohdit miten päästä kiinni omaan taloudelliseen hyvinvointiin, on tärkeää selvittää ja nähdä missä ollaan tällä hetkellä. Eli selvyys siitä, että paljonko ansaitsen, mitä kulutan, mihin kulutan ja kuinka tyytyväinen olen siihen miten talouteni on hallinnassani.

Miten kehittää omia taloudellisia toimintamalleja?

• On helpompi toteuttaa asioita silloin kun seuraa säännöllisesti niiden vaikutuksia
• Kuinka hyvin olet selvillä omasta taloudellisesta tilanteestasi tällä hetkellä?
• Kuinka tyytyväinen olet omiin taloudellisiin valintoihin viimeisen kahden viikon aikana?
• Oletko lähempänä omaa taloudellista, omiin arvoihisi perustuvaa tavoitetta?
• Huolehdi itsestäsi
• Nuku hyvin
• Syö ja juo kohtuullisesti
• Liiku riittävästi
• Varaa aikaa omien talousasioiden hoitamiseen
• Vastaa talousasioistasi muille
• Aloita mieluummin nyt kuin huomenna