George S. Clason: The Richest Man in Babylon

Kirjoittaja George S. Clason syntyi 1874 Louisianassa Yhdysvalloissa. Hän palveli aikanaan Yhdysvaltain armeijassa ja osallistui Espanja-Yhdysvallat -sotaan. Sodan jälkeen hän kunnostautui liikemiehenä, perusti mm. karttoja painaneen yrityksen ja oli ensimmäinen, joka valmisti Yhdysvaltain ja Canadan alueidin maantiekartastot. Sittemmin hän alkoi julkaisemaan lyhyitä talousosaamiseen liittyviä pamfletteja. Näistä pamfleteista syntyi aikanaan The Richest Man in Babylon kirja.

Kirja koostuu useammasta tarinasta joissa jokaisessa perusopetukset ovat samat. Huolehdi, että tulosi ovat suuremmat kulusi (tai, että kulusi ovat pienemmät kuin tulosi), maksa itsellesi ensiksi, kehitä omaa osaamistasi ja sijoita ylijäämä viisaasti niin, että raha tekee töitä sinun puolestasi. Sijoita sijoitustesi tuotto uudestaan, jolloin pääset nauttimaan korkoa korolle kasvusta.

Babylonian rikkain mies

Kirjan ensimmäinen tarinassa kuvaillaan aluksi erämaan keskelle syntynyttä loisteliasta kaupunkivaltiota Babylonia. Babylonia oli kuuluisa mahtavista muureistaan, vilkkaasta kaupankäynnistään sekä rikkauksistaan.

Kirjan päähenkilö Arkad on Babylonian rikkain mies. Hän saa kuninkaalta tehtävän opettaa sadalle henkilölle, kuinka hekin voisivat rikastua, että he sitten opettaisivat samat asiat vuorostaan eteenpäin taas uusille kuulijoille.

Arkadin seitsemän opetusta:

  1. Maksa itsellesi ensiksi, eli laita kymmenys kaikista tuloista sivuun sijoittaaksesi sen
  2. Seuraa kustannuksiasi, eli pidä huoli, että kustannuksesi ei syö kaikkea tuloasi
  3. Opettele sijoittamaan säästämäsi kymmenys ja saamaan sille korkoa
  4. Opettele suojaamaan sijoituksesi, ettet menetä rahaa
  5. Rakenna kotisi osaksi vaurauttasi
  6. Suojaa tulvaisuuden sijoituksesi ja vakuuta itsesi
  7. Kehitä osaamistasi ja lisää tulojasi

Arkad jatkaa keskustelua oppilaidensa kanssa keskustellen onnen merkityksestä vaurastumisessa, jahkailun ja laiskottelun turmiollisuudesta sekä tilaisuuksiin tarttumisen tärkeydestä. Vaurastuminen ei olekaan tuuriin perustuva asia, vaan jokaisella on mahdollisuus vaurastua noudattamalla hänen antamiaan seitsemää opetusta.

Vaurauden viisi lakia

Kirjan toisessa osassa on kertomus Arkadin pojasta Nomasirista joka vanhempiensa kodistaan lähtiessään sai isältään pussillisen kultaa ja savitaulun, johon oli kirjattuna viisi vaurastumisen lakia. Nomasir onnistui huijareiden ja oman hyväuskoisuutensa takia menettämään koko omaisuutensa, kunnes hänellä ei ollut jäljellä kuin tuo savitaulu. Vasta sitten hän ymmärsi oikeasti opiskella taulussa olevan viisauden ja toimimaan sen mukaisesti.

  1. Raha saapuu mielellään sen henkilö luokse, joka laittaa tienesteistään vähintään kymmenyksen sivuun luodakseen omaisuuden itselleen ja perheelleen.
  2. Raha tekee töitä sen henkilön eteen, joka löytää rahalleen tuottoisaa tekemistä
  3. Raha pitää kiinni varovaisesta omistajasta, joka kuuntelee oikeiden ja viisaiden ihmisten neuvoja sen sijoittamisessa
  4. Raha karkaa siltä, joka sijoittaa sitä sijoituksiin, joita ei tunne
  5. Raha pakenee siltä, joka sijoittaa sen liian riskialttiisti pyrkiessään maksimoimaan tuotot

Toimimalla taulun lakien mukaisesti hän sai kerättyä itselleen isältään saamansa kultamäärän takaisin moninkertaisesti. Näin hän pystyi näyttämään isälleen olevansa luottamuksen ja mahdollisen perinnön arvoinen.

Babylonian pankkiiri

Kirjan kolmannessa tarinassa työllä äkkirikastunut keihään valmistaja ja rahanlainaaja keskustelevat rahan mukanaan tuomasta vastuusta sekä rahan lainaamisen ongelmista ja riskeistä. Keihään valmistaja on saanut työstään huomattavan korvauksen kuninkaalta. Huomattava vauraus tuo sen ongelman, että rahalle tuntuisi olevan muita tarvitsijoita.

Keihään valmistaja ja pankkiiri keskustelevat siitä, miten pankkiiri toimii rahaa lainatessaan. Hän näyttää asiakkailtaan keräämiään lainan vakuuksia. Ottaessaan vakuuden esille hän samalla kertoo omia kokemuksiaan rahan lainaajien tarpeista, erilaisista ajatuksista rahan käytön suhteen ja ylipäätään vaurastumiseen liittyen.

Kamelikauppias

Neljännessä tarinassa Babylonialainen kamelikauppias kertoo kuulijoille tarinan omasta nuoruudestaan ja vaurastumisestaan. Hän oli nuoruudessaan velkaantunut kulutettuaan enemmän kuin tienasi ja lainattuaan lähipiiriltään sekä ostettuaan velaksi elämäntapansa mahdollistamiseksi. Hän muutti pois Babyloniasta paetakseen velkojaan, mutta erinäisten sattumusten kautta päätyi orjaksi erämaahan. Erämaassa hänestä tuli omistajansa ensimmäisen vaimon kamelin ohjaaja.

Ohjatessaan vaimon kamelia, hän kertoi tälle olevansa syntymältään vapaa mies ja oman tarinansa, miten hänestä tuli orja. Tähän vaimo vastasi hänelle, että jos hän ei pysty huolehtimaan omasta taloudestaan ja hänessä ei ole miestä hoitamaan velkansa velkojilleen, kuinka hän voi ajatella itsestään vapaana miehenä. Eikö hän ole oman heikkoutensa ja kyvyttömyytensä orja.

Kamelikauppias jää pohtimaan vaimon sanoja ja muuttaa omaa ajattelunsa itseään, rahaa ja rahan lainaamista sekä omaa kunniaa kohtaan.

Babylonialaiset savilaatat

Kirjan viidennessä kertomuksessa ollaan siirrytty nykyaikaan (1934). Englantilainen tutkija tutkii Mesopotamiasta peräisin olevia muinaisesineitä ja niiden joukossa on savitauluja joissa edellisestä kertomuksesta tuttu kamelikauppias Dabasir kuvailee sitä miten hän maksaa pikkuhiljaa velkansa lähipiirilleen sekä kauppiaille takaisin. Samaan aikaan, kun hän maksaa velkaa, hän kuitenkin laittaa osuuden myös itselleen, eli luo itselleen puskurin.

Tutkija on itse elänyt yli varojensa ja velkaantunut. Niinpä hän ottaa oppia vuosituhansia vanhoista savitauluista ja samoja menetelmiä käyttäen maksaa omat velkansa pois. Samaan aikaan, kun hän maksaa velkojaan, kerryttää hän itselleen taloudellisen puskurin. Näiden kahden toimintamallin myötä hän selviää veloistaan, mutta myös luo itselleen taloudellisen turvan ja hyvinvoinnin.

Babylonian onnekkain mies

Kirjan viimeisessä osassa kerrotaan kahdesta miehestä, jotka kumpikin joutuivat heille läheisten ihmisten tekemien virheiden johdosta orjiksi. Kumpikin oppivat suhtautumaan työhön positiivisesti, tekemään parhaansa ja olemaan ylpeä työstään orjan asemasta riippumatta. He tekivät töitä ahkerasti, mutta myös viisaasti ja kehittivät tavat joilla kumpikin tahollaan pystyi tienaamaan itselleen orjanakin rahaa ja eri sattumusten jälkeen saavuttivat takaisin vapautensa.

Kirjasta:

Tämä kirja on self help kirjallisuudessa ja valmennuksissa Napoleon Hillin Think and grow rich -kirjan ohella todennäköisesti kaikista lainatuin ja käytetyintä lähdekirja. George S. Clason on kuvannut omaan talouteen ja varallisuuden hoitoon liittyvät lainalaisuudet ja toimintamallit kansantajuisesti ja maalaisjärjellä ymmärrettävästi. Tämän lisäksi hän on vielä lisännyt niiden kiinnostavuutta kirjoittamalla ne viihdyttävien tarinoiden muotoon. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran 1926

Suosittelen kirjaa kaikille. Se on helposti ymmärrettävä ja viihdyttävä. Se voi olla myös hyvä keino saada nuori lukemaan omaa talouttaan kehittävää asiaa.